1Kunapachatix Ezequías reyix uka arunak ist'kän ukkhaxa, isinakap ch'iyanuqasïna, chhankha isimpi isintasisaw llakisitap uñacht'ayäna, ukat Tatitun utapar saräna.
2Ukatsti Eliaquim chacharu, khititix reyin utap uñjirïkäna, Sebná qillqiriru, ukhamaraki jilïri sacerdotenakampiruw khithäna, jupanakax chhankha isinakampi isthapita, ukhamat llakisiñanakap uñacht'ayasaw Amós chachan yuqapa, Isaías profetar jikxatir sarapxäna.
3Ukatsti profetarux Ezequías reyin yatiyäwip sapxäna: “Jichhürux mä jach'a llakin jikxatastanxa, mutuyäwiw jiwasxaru jutani, jisk'achjatarakïtanwa, mä wawachasir warmjama, jan ch'amaniw uñjastan.
4Añchakit Tatitu Diosax ist'ki kuna jan wali arunaktix uka asirio oficialax siski Dios tuqitxa, ukham jan wali arunak parlatapat Tatitun jupar mutuyañapax walïspawa. Jichhax khitinakatix qhiparasipki ukanakatakix Tatitu Diosatay jupanakar yanapt'añapatak mayim” sasa.
5Ezequías reyin yanapirinakapasti Isaías profetar uñjiriw sarapxäna.
6Isaías profetasti akham sasaw Ezequiasarux iwxa arunak apayäna: “Tatitux siwa: ‘Kuntix asirionakax nayataki jan wali arunak arski uka arunakat jan axsaramti.
7Akax nayaw sarä, ukatsti mä jan wali yatiyäwi ist'ayarakï. Uka arunak ist'asinsti jupax markaparuw kuttxani, markapansti jaqin jiwayataw jupax uñjasini, uksti nayaw ukham lurayä’ ” sasa.
8Asirio oficialasti yatxatarakïnwa Senaquerib reyipax Laquis siski uka chiqat sarxatapa. Ukat Jerusalenat sarxäna; reyirusti Libná markar nuwantaskir jikxatarakïna.
9Ukan Senaquerib sata Asiriankir reyix mä aru ist'atayna, ukasti Tirhaca siski ukan Etiopía reyipaxa, Asiriankir reyimpi nuwantasiñatakiw mä jach'a ejército wakichaskäna. Ukat Asiriankir reyix Judá uraqinkir Ezequías reyin ukarux khithanak mayamp khitharakïna, akham sasa:
10“Kawkïri Diosamarutix jumax katuyaskta uka Diosamax janiw Jerusalén markax nayan amparaxar purkaniti sistamwa, ukampis jumax jan uka Diosamampix k'arintayasimti.
11Kuntix taqi markanakampi Asiriankir reyix lurki uk jumax sum yattaxa. ¿Ukatti jumas qhispismasti?
12¿Nayra awkinakaxax aka markanakar t'unjkäna: Gozán, Harán, Résef, ukhamarak Bet-edén markankir jaqinakas Telasar chiqan jakapkäna ukanakarux diosanakapax qhispiyiti?
13¿Kawkinkaraki Hamat, Arpad, Sefarvaim, Hená, Ivá siski uka markanakan reyinakapasti?” sasa.
14Ezequiasasti kuntix khithanakax mä qillqata luqtapkatayna uka ullart'äna. Ukspacharakiw Tatitun utapar sarawayäna, ukatsti uka qillqata Tatitun nayraqatapar jant'akt'asawa,
15akham sas Diosat mayisïna:
16“Taqi ch'amani, Israelan Diosapa, juman qunuñamax querubines sat chhiqhaninak patxankiwa, akapachan taqi reyinakxarus juma sapakïtawa, jumaw alaxpachsa akapachsa irnuqtaxa.
17Tatay, jichhax ist'apxitaya, uñtanipxitaya. Kuntix Senaquerib reyix siski uka arunak ist'am, ukampix jakkiri juma Tatituruw jisk'acharaktamxa.
18Chiqpachansa Tatay, Asiriankir reyinakax yaqha markanakarux q'al t'unjapxi,
19diosanakapsa ninampiw nakhantayapxi, ukanakax janiw chiqpach diosäpkänti, jan ukasti lawata, qalata jaqin lurat diosanakakïnwa. Ukat t'unjapxixa.
20Nanakan Dios Tatituxay, munañan asirionakat qhispiyapxita, ukhamat taqi markanakax juman sapa Diosakïtam yatipxani” sasa.
21Ukapachaw Isaías profetax Ezequías reyirux aka yatiyäwi apayarakïna: “Israelan Tatitu Diosapax akham siwa: ‘Nayax mayisitam ist'twa, kuntix Senaquerib reyit siskista ukxa’ ” sasa.
22Tatitusti Asiriankir reyitxa akham sarakiwa:
“Senaquerib,
Jerusalén markax mä tawaqjamaw jumat larusi.
Israelitanakax juman sarxatamatxa p'iqi khiwisisaw larusi.
23¿Khitirus arunakamampix ñanqhachtaxa?
¿Khititakis ukataq arustaxa,
jach'a jach'a tukusas uñatatastaxa?
¡Israelan Qullan Diosapatakiw ukham lurtaxa!
24Juman yanapirinakam tuqiw Tatiturux jisk'achtaxa.
Saraktawa:
‘Nuwasir sarir walja carronakaxampiw
wali alay Líbano qullunakar makhatta.
Jach'a cedro quqanakapa,
suma pinonakapsa,
q'al khuchhurarakta.
Wali alay qullunakapkamapuniw purta,
panqar yapur uñtat ch'uminakapkamaw purta.
25Jaya uraqinakan uma phuch'unak allsusta,
uka uma umarakta,
kayunakaxampiw Egipton jawiranakapsa
q'al wañsuyarakta’ sasa.
26Ukampisa,
¿janit jumasti nayan Tatitütax yatkäyätasti?
¿Janit nayan taqi ukanak ukham lurayatax yatkäyätasti?
Nayra urunakatpach ukham lurañanak amtayäta,
jichhasti ukanak phuqhaskarakta;
ukatpï jumax suma pirqantat markanak t'unjtaxa,
t'unanakäkaspas ukham mayjar qullucharaktaxa.
27Ukatpï uka markan jakir jaqinakarux
jan ch'amani tukuytaxa,
axsarañampi, pantjasiñampiw phuqhanttaxa.
Ukat qurar uñtatakïxapxi,
ch'uxña chhuxllanakar uñtata,
uta patanakan jilir qurar uñtata,
janïra sum jiltkasas wañsuwayxaki ukhama.
28Nayax taqi sarnaqatamxa,
taqi luräwinakamsa yattwa;
nayatak wal phiñasitamsa yatiraktwa.
29Wali q'apisitamsa,
jach'a jach'a tukutamsa yattwa,
ukat jichhax nasamarux mä gancho uchantäma,
kunjämtix vacanakar uchantatäki ukhama,
lakamarusti jakimu ucharakï,
kunjämatix caballonakar apnaqañatak uchatäki ukhama,
jichhasti kawki chiqtix sarktas
uka pachpa thakhinjam kuttayanirakïma.”
30Ukapachaw Isaías profetax Ezequías reyir saraki:
“Kunäkanitix ukat akäniw mä chimpuxa:
Jichha maraxa, jutir maransa jumanakax
jupapacha achuri trigo manq'apxäta,
ukampis kimsïri maranxa yapuchasxapxätawa,
uvanaksa ayrusxapxätawa,
uka achunakat manq'asipxarakïta.
31Judá markan jilt'ir jaqinakasti
suma saphintat quqanakar uñtatäniwa,
suma achunak churapxarakini.
32Jerusalén markanxa
janiw taqinis manq'atjam jiwarapkaniti,
jan ukasti mä qawqhanix jakasipkaniwa.
Taqi akanaksti taqi ch'amani Tatitun jach'a munasiñapaw ukham lurani.
33“Asiria reyi tuqitsti Tatitux siwa:
‘Janiw jupax Jerusalenar mantankaniti,
janiw mä sapa mich'ipsa antutt'kaniti,
janiw nuwantañatakis jutkaniti,
janirakiw marka anqäxanakarus
pirqanak sayt'aykaniti.
34Kawki thakhinjamtix jutki
uka pachpa thakhinjam kutt'awayxani;
janiw aka markarux mantankaniti.
Naya Tatituw uka arunak arsta.
35Nayaw aka markarux arxatä,
nayarakiw qhispiyä,
David luqtirixar munatax layku,
ukhamarak naya kipkar munasitaxatsa’ ” sasa.
36Uka arumasti Tatitun angelapax sarasin pataka kimsaqallq tunka phisqani waranqa jaqinaka asirionakan campamentopan jiwarayäna, qhipärmanthisti taqiniw jiwarat uñjasipxäna.
37Ukat Asiriankir Senaquerib reyix campamentop apthapisiwayasin Nínive markar kuttxäna.
38Mä urusti, kunapachatix Nisroc sata diosan utapan yupaychaskäna ukañkamaw Adramélec, Sarézer sat yuqanakapax Senaquerib awkipar jiwayapxatayna, jiwayasasti Ararat tuqiruw jaltxapxatayna. Ukatsti Esarhadón sata yuqapaw Senaquerib reyi lantix uka marka apnaqxäna.
Who We AreWhat We EelieveWhat We Do
2025 by iamachristian.org,Inc All rights reserved.