1 SAMUEL 17 - Qullan Arunaka DC

Davidampi, Goliat jach'a tansa jaqimpi

1Judá uraqinsti, Socó siski uka chiqan filisteonakax walja soldadonak nuwasiñatak tantachapxäna, Efes-damin sat chiqaruw utjnuqtapxäna, Socó, Azecá uka taypina.

2Mä tuqitsti, Saúl reyimpi israelitanakampix Elá uka qhirwan tantacht'asisin utjnuqtapxarakïna filisteonakar nuwantañatak wakichasisa.

3Filisteonakasti mä qullu patankapxänwa, israelitanakasti maysa qullu patanaraki, jupanakarux mä qhirwa uraqiw jaljäna.

4Akatjamat filisteonakat siqt'atäkän uka taypit mä nuwasir jaqix mistunïna, jupasti wali jach'a tansänwa, niya kimsa metronjama. Uka jaqix Goliat satänwa, jupasti Gat markankirïnwa.

5P'iqiparusti broncet lurat cascompi asxatatänwa, janchipasti broncet lurat corazampi isintataraki, ukasti wali jathïnwa, phisqa tunk phisqan kilonïnwa.

6Charanakap imt'añataki, ukhamaraki kallachipxankki uka jabalina sat mich'isa, broncet luratarakïnwa.

7Lanzapan lawapasti mä telar lawar uñtat jach'änwa, k'achipasti hierrot luratänwa, ukasti suxta kilotsa jilänwa. Jupan nayraqatapsti yanapiripaw saräna.

8Goliat chachasti sayt'asisin israelita soldadonakarux sänwa:

—¿Kunatakirak jumanakasti nuwasir mistunipxtasti? Nayax mä filisteo jaqïtwa, jumanakasti Saúl reyin luqtirinakapäpxtawa, jichhax jumanak taypit mayniru ajllipxam nayampi nuwasiñapataki.

9Jupatix nayaru nuwasiñan atipjitani ukkhaxa, nanakaw jumanakan t'aqhisiyat jaqinakamar tukupxä, nayatix juparu atipjä ukkhasti, jumanakaw nanakan t'aqhisiyat jaqinakar tukupxäta.

10Jichhüruw nayax Israel markan ejercitoparu aka arunak sista: “¡Mä jaqi khithanipxita nayampi nuwasiñapataki!” sasa.

11Saúl reyimpi israelita jaqinakampix uka arunak ist'asax ch'ama jiwt'ayasipxäna, ukatsti wal axsarayasipxäna.

12Mä jaqiw Belén markan utjäna Jesé sutini, Saúl reyin urunakapansti jupax niya awkïxänwa. Uka jaqisti kimsaqallqu yuqanakanïnwa, maynïristi David satänwa.

13-14Kimsa jilïri yuqanakapasti Eliab, Abinadab, Samá ukanakax Saúl reyimpi chikaw nuwasiñar sarapxatayna. David sata sullkäki ukasti,

15Saúl reyin campamentoparuw sarirïna, ukatsti awkipan ovejanakap awatiriw Belenar kuttirïna.

16Ukchañkamasti, uka filisteo jaqix sapa qhantatinaka, jayp'unakaw israelitanakar arch'ukir mistunirïna, pusi tunka uruw ukham arnaqasisinkäna.

17Ukat mä urux Jesé chachax David wawapar säna:

—Aka pä tunka kilo trigo jamp'impi, tunka t'ant'ampi jilanakamatak apxart'awayam.

18Ejerciton jilïripatakisti aka tunka quesompi apawayam. Ukatsti kunjamäskis jilanakamax uk uñjt'anim, ukat nayatak mä kunsa apanirapita jupanakan walikïskatap yatiñaxataki —sasa.

19Ukchañkamasti Saúl reyimpi, Davidan jilanakapampi, israelitanakampisti Elá qhirwa uraqin filisteonakampix nuwasisipkäna.

20Qhipürusti, Davidax wali willjtat sartasïna, ukatsti mayniru ovejanakap jaytawayasin kunanaktix Jesé awkipax churkatayna ukanak apt'ataw saräna. Campamentor purxän ukkhasti, soldadonakax nuwasiri mistuñatakiw wakichasiskäna, nuwasiñ arunak arnaqasipxarakïna.

21Israelitanakasa, filisteonakasa, purapat uñthapisitaw siqicht'asipxäna.

22Davidasti q'ipipxa khititix nuwasiñ yänak uñjirïkis uka jaqiruw jaytt'awayäna, ukatsti israelitanakax siqicht'atäpki uka taypiruw jalantawayäna, kunjamäskis jilanakapax uk yatxatiri.

23Jilanakapampi parlañkamax Gat markankiri nuwt'asiri Goliat filisteo jaqix filisteonak taypit mistunisax israelitanakarux arnaqasinkakïnwa, kunjämatix pasïri urunakan arnaqkatayna ukhama. Davidasti uk ist'äna.

24Israelitanakasti uka chachar uñjasax wal axsarapxäna, jupan nayraqatapsti jaltxapxarakïnwa,

25ukatsti sapxarakïnwa: “¿Uka chachar mistunir uñjapxtati? ¡Israel markar axsarayiriw jutarakiki! Reyisti uka jaqir atipt'irirux qamir yänak churani, phuchhapsa warmipatakiw churani, wila masinakapas janirakiw qullqi churkaniti” sasa.

26Ukat Davidax jupa jak'ankki uka jaqinakar jiskt'arakïna:

—¿Reyix kunsa churaspa aka filisteo jaqiru jiwaykaspa, israelitanakarus jan jisk'achaykaspa uka jaqiruxa? Ukhamasti, ¿khitirak Diosar jan uñt'iri uka filisteo jaqisti, jakkir Diosan ejercitopar arnaqañapatakisti? —sasa.

27Jupanakasti, kuntix reyix churañatak arskatayna uka pachpa arunak arsusipkakïna khititix Goliat jaqiru jiwaykaspa ukatakixa.

28Ukampis Eliab sata Davidan jilïri jilapaxa, ukham jaqinakampi parlaskir ist'asax wal thithïna, ukat sarakïna:

—¿Kunarus akar jutta? Wasarankki uka mä qawqha ovejanaksti ¿khitirus jaytaniwayta? Nayax juman jach'achasiñ munirïtamsa, jan wali amtäwinïtamsa uñt'smawa, jumax soldadonak nuwasiri uñjirikiw juttaxa —sasa.

29Davidax sarakïnwa:

—Jichhasti, ¿kuna jan walrak lurtsti? ¿Janit arsuñaxas wakiskisti? —sasa.

30Jilapat saraqawayxasinxa, yaqha jaqinakaruw jiskt'asïna, ukatsti uka pachpa arunakak sapxarakïna.

31Yaqhip jaqinakax Davidan ukham jiskhisitap ist'asax Saúl reyir yatiyiriw sarapxäna, ukatsti Saúl reyix Davidaruw jawsayanïna.

32Davidasti Saúl reyirux sarakïnwa:

—Janiw khitis uka filisteo jaqirux axsarañapäkiti, nayaw juma jach'a reyin yanapiripjamax jupampi nuwasir sarä —sasa.

33Saúl reyix sarakïnwa:

—Janiw juma sapaki uka filisteo jaqimpi nuwasirix sarkasmati. Jumax wawäsktawa, ukampis jupax waynatpach nuwasir yatitawa —sasa.

34Davidasti saskakïnwa:

—Nayax awkixan ovejanakap awatirikïtwa. Kunapachatix mä leonaxa, jan ukax mä ososa oveja apasiñatak jutirïki ukkhaxa,

35nayax qhipapat arktirïta, usuchjasinsti lakapat ovej aparirïta,

36mä leonasa jan ukax mä ososa nayar katjañ munipanxa, jawq'askamaw jiwayirïta. Tatitur jan uñt'ir aka filisteo jaqirusti uka kipkwa lurä, jupan jakkir Diosan soldadonakapar arknaqatap layku.

37Tatitux nayarux leonana, oson amparapatsa qhispiyituwa. Ukhamarakiw aka filisteo jaqin amparapat qhispiyitani —sasa.

Ukat Saúl reyix sarakïna:

—Ukhamax saramaya, Tatitusti jumampirakïpan —sasa.

38Ukatsti Saúl reyix jupan nuwasiñ isipampiw Davidarux isthapiyäna, broncet lurat cascompiw p'iqipar asxatayäna, ukatsti hierrot lurat isimpiw isintayäna.

39Ukxarusti Davidax wak'apar mä espadampi uchasisaw sarnaqañ yant'äna, ukampis janiw uka isiru yatitäkänti. Ukat jank'akiw Saúl reyirux sarakïna:

—Janiw aka isinakampi isintatax sarnaqañjamäkiti, janirakiw ukhamarus yatitäkti —sasa.

Ukatsti uka nuwasiñ isinak apsusxänwa.

40Thujrup ayxarusisinsti, phisqa llusq'a qalanak jawirat chhijllt'asïna, uka qalanaksti wayaqaparuw irantasiwayäna, ukatsti q'urawa iqt'atakiw uka filisteo jaqimpix jikintasïna.

41Filisteo jaqisti juk'at juk'at Davidarux jak'achasïna. Jupan nayrapsti yanapiripaw saräna.

42Kunapachatix filisteo jaqix Davidar uñkatkän ukkhaxa, sinti wawäskatapa, wilal janchini, suma uñnaqt'anirak amuyäna, ukatsti janiw yäqkänti,

43ukat säna:

—¿Nayasti anütti juman lawampi nuwasiri jutañamatakixa? —sasa.

Ukatsti ukspachaw uka filisteo jaqix diosapan sutipxaru Davidarux ñanqhachäna.

44Ukhamarus sarakïnwa:

—¡Jutam akaru, nayax juman janchim alaxpach jamach'inakana, pampankir animalanakan manq'antañapatakiw churä! —sasa.

45Davidasti sarakïnwa:

—Jumasti espadampi, lanzampi, mich'inakampiw nayamp nuwasir juttaxa, ukampis nayax jumampi nuwasiñatakix taqi ch'amani Tatit Diosan sutipxaruw jutta, jupasti Israelan soldadonakapan Diosapawa khitinakarutix jumax nuwantañ munkta uka.

46Jichhasti Tatitux amparaxaruw jumar katuyitani, ukatsti jichhpachaw jiwt'ayäma, p'iqimsa apaqarakïma, filisteonakan jiwata janchipsa alaxpach jamach'inakana, pampankir animalanakan manq'antañapatakiw churä. Ukhamat taqinis yatipxani, Israel markan mä Diosan utjatapa,

47taqi khitinakatix akan tantacht'atäpki ukanakaxa, Tatitun jan espadampi, jan lanzampi qhispiyatap yatipxani. Aka nuwasïwisti Tatitunkiwa, juparakiw jumanakarux nanakan amparaxar katuyapxitani —sasa.

48Filisteo jaqisti Davidampi jikintasiriw sartanïna, Davidasti jank'akiw wakicht'asïna filisteo jaqimpi jikintasiñataki.

49Ukatsti, wayaqapat mä qala irsusïna, q'urawampi q'urawt'asasti, filisteo jaqirux parat wakt'ayäna. Qalampi parat p'iyantatasti, filisteo jaqix ajanut uraqirux liwnuqtäna.

50Davidax ukham uka filisteo jach'a tansa jaqirux atipjäna. Mä q'urawampi, mä qalampikiw filisteo jaqirux jiwt'ayäna. Jupan jan espadanïtapatsti,

51jank'akiw filisteon ukar jaläna, espadap katusinsti, uka pachpa espadampiw p'iqip apaqarakïna.

Filisteonakasti ukham suma nuwasir jaqipan jiwatäxatap uñjasax jaltxapxänwa.

52Ukatsti israelankir jaqinakasa, Judá markankir jaqinakas filisteonakan jaltxatap uñjasax wali jach'at arnaqasisaw filisteonakarux Gat markan mantañapkama, Ecrón markan punkupkam arktapxäna. Saaraim siski ukkhat Gat, Ecrón uka markanakar sarir thakhinsti, filisteo soldadonakan jiwarata janchinakapax walipunïnwa.

53Kunapachatix israelitanakax filisteonakar arktasin kuttanxapxän ukkhaxa, filisteon campamentopat q'al yänakap apsuwayapxäna.

54Ukatsti Davidax uka filisteo jaqin p'iqip katusin Jerusalenaruw apxäna, nuwasiñ yänakapsti juparakiw katusxäna.

55Kunapachatix David waynax Goliat jaqimpi nuwaskäna ukkhaxa, Saúl reyix ejercitopan jilïripäkän uka Abneraruw jiskt'äna:

—Abner, ¿khitis uka waynan awkipaxa? —sasa.

56Abnerasti sänwa:

—Juramentompiw sisma jach'a munañan rey, janipuniw yatkti —sasa.

Reyix sarakïnwa:

—Ukhamax yatxatamaya —sasa.

57Ukatsti, kunapachatix Davidax filisteo jaqir jiwayanisina, uka jaqin p'iqipas apt'at kutt'ankän ukkhaxa, Abnerax jupar jikxatasin Saúl reyin ukaruw irpäna.

58Saúl reyisti jiskt'änwa:

—Wayna, sitaya, ¿khitin yuqapätasa? —sasa.

Davidasti sarakïnwa:

—Nayax Belenankiri Jesé luqtiriman yuqapätwa —sasa.

Blog
About Us
Message
Site Map

Who We AreWhat We EelieveWhat We Do

Terms of UsePrivacy Notice

2025 by iamachristian.org,Inc All rights reserved.

Home
Gospel
Question
Blog
Help