1Tuo nainen oli jo iäkäs ja seitsemän pojan äiti, mutta silti hän pystyi katsomaan kidutusta, johon hänen lapsensa kuolivat. On siis tullut todistetuksi, että hurskas järki on tunteiden ehdoton valtias.
2Olen osoittanut, etteivät ainoastaan miehet hallitse tunteitaan vaan myös nainen voi väheksyä mitä kauheimpia kidutuksia.
3 miten hyödyttömäksi jäi imettäminen, mihin surkeuteen vei lasteni hoito!
8Turhaan, poikani, kestin vuoksenne monet synnytystuskat ja vielä raskaamman huolen kasvustanne.
9Voi teitä, poikani! Toiset teistä jäivät naimattomiksi, toisten avioliitto jäi hedelmättömäksi. En näe teidän lapsianne enkä koe sitä onnea, että minua kutsutaan isoäidiksi.
10Voi minua naisparkaa! Minulla oli monta poikaa, monta komeaa poikaa, mutta nyt olen yksin jäänyt leski ja minulla on vain monet murheet.
11Kun kuolen, minulla ei ole ainuttakaan poikaa, joka hautaisi minut.»
12Toisin teki tuo pyhä ja jumalaapelkäävä äiti. Hän ei kohottanut valitusta yhdenkään poikansa puolesta, ei yrittänyt estää ainuttakaan heistä kuolemasta eikä surrut niin kuin kuolevaa surraan.
13Hänen mielensä oli kuin terästä, ja hän ennemminkin kannusti ja suostutteli poikiaan kuolemaan uskonsa puolesta, ikään kuin olisi ollut synnyttämässä veljessarjaa uudelleen kuolemattomuuteen.
14Oi äiti, Jumalan uskonsoturi, kunniakas vanhus ja nainen! Kestävyydessäsi sinä voitit tyranninkin, sekä teoillasi että sanoillasi osoitit olevasi miestä vahvempi.
154. Makk. 12:7Kun sinut ja poikasi oli otettu kiinni, seisoit katselemassa Eleasarin kidutusta ja sanoit pojillesi heprean kielellä:
16»Lapseni, tämä on jalo kamppailu. Teidät on kutsuttu siihen siksi, että antaisitte todistuksen kansastamme. Kamppailkaa urheasti isiemme lain puolesta.
17Olisihan häpeällistä, jos te nuorukaiset kauhistuisitte kidutuksia, kun tuo vanhuskin kestää tuskat uskomme tähden.
18Muistakaa, että Jumalan tahdosta te olette saaneet paikkanne maailmassa ja päässeet nauttimaan elämästä.
19Siksi teidän myös tulee kestää kaikki koettelemukset Jumalan tähden.
201. Moos. 22:10Hänen tähtensä myös isämme Abraham kiiruhti matkaan uhratakseen poikansa Iisakin, kansamme isän, eikä Iisak pelännyt, vaikka näki isänsä miekkaa pitelevän käden laskeutuvan ylleen.
214. Makk. 16:3; Dan. 1:6Oikeamielinen Daniel heitettiin leijonille, Hananja, Asarja ja Misael paiskattiin tuliseen uuniin, ja he kestivät sen Jumalan tähden.
22Älkää tekään murehtiko, onhan teillä sama usko Jumalaan.
23Olisi järjen vastaista, jos te, jotka tiedätte, mitä usko vaatii, ette kestäisi tuskia.»
24Tällä tavoin seitsemän veljeksen äiti kannusti jokaista poikaansa ja taivutti heitä ennemmin kuolemaan kuin rikkomaan Jumalan käskyä.
254. Makk. 7:19Samoin tiesivät pojat, että ne, jotka kuolevat Jumalan tähden, elävät Jumalan luona niin kuin Abraham, Iisak ja Jaakob ja kaikki kantaisät.
Who We AreWhat We EelieveWhat We Do
2025 by iamachristian.org,Inc All rights reserved.
