Neljäs makkabilaiskirja 5 - Bible 1992（FB92）

Antiokhos suostuttelee Eleasaria

1Antiokhos, tuo julma tyranni, asettui neuvonantajiensa kanssa korkealle paikalle, ja hänen ympärillään seisoi aseistettuja sotilaita.

2Hän käski henkivartijoiden tuoda eteensä heprealaiset yhden kerrallaan ja pakottaa heidät syömään sianlihaa ja epäjumalille uhrattua lihaa.

3Ne, jotka kieltäytyisivät syömästä, tulisi ottaa kidutuspyörässä hengiltä.

4Toisissa käsikirjoituksissa: »hänen filosofiansa vuoksi». Kun monia oli kovakouraisesti koottu paikalle, kuninkaan eteen tuotiin joukon ensimmäisenä heprealainen Eleasar, joka kuului pappissukuun ja oli ammatiltaan lainopettaja. Hän oli vanha mies, ja tyrannin seurueestakin monet tunsivat hänet hänen korkean ikänsä vuoksi.

5Eleasarin nähdessään Antiokhos sanoi:

6»Ennen kuin joudut kidutettavaksi, vanhus, annan sinulle neuvon: syö tuota sianlihaa, niin pelastat henkesi.

7Minä kunnioitan korkeaa ikääsi ja harmaita hapsiasi, vaikka et vaikutakaan oppineelta filosofilta, kun noin pitkään elettyäsi yhä pidät kiinni juutalaisten uskonnosta.

8Kun luonto on lahjoittanut meille tuon eläimen, miksi inhoat sitä etkä suostu syömään sen verrattoman maukasta lihaa?

9On järjetöntä kieltäytyä nautinnosta, jossa ei ole mitään häpeämistä, on väärin torjua luonnon tarjoamat lahjat.

10Vielä järjettömämmin sinä mielestäni teet, jos takerrut turhanaikaisiin käsityksiin totuudesta ja rangaistustani uhmaten halveksit minua.

11Herää jo! Luovu tuosta typerästä filosofiastanne, heitä menemään tyhjänpäiväiset järkeilysi. Tule jo järkiisi, vanha mies. Ryhdy tutkistelemaan sellaista totuutta, josta on hyötyä,

12sääli korkeaa ikääsi ja suostu hyväntahtoiseen ehdotukseeni.

13Voithan ajatella asiaa näinkin: jos on olemassa jokin mahti, joka valvoo teidän uskontoanne, se kyllä antaa anteeksi jokaisen lainrikkomuksen, johon sinut on pakottamalla pakotettu.»

Eleasar vastaa kuninkaalle

14Kun tyranni oli tällä tavoin yllyttänyt vanhusta lainvastaiseen lihansyöntiin, Eleasar pyysi puheenvuoroa.

15Luvan saatuaan hän alkoi puhua ja vastasi kuninkaalle näin:

16»Antiokhos, me noudatamme elämässämme jumalallista lakia ja olemme vakuuttuneita siitä, ettei mikään pakko ole vahvempi kuin kuuliaisuutemme omaa lakiamme kohtaan.

17Siksi emme hyväksy lainrikkomuksia, tapahtuivatpa ne millä tavoin tahansa.

18Vaikka lakimme ei todellisuudessa olisikaan jumalallinen, kuten sinä arvelet, vaan me vain luulisimme sitä jumalalliseksi, emme siltikään voisi hylätä käsitystämme siitä, mitä hurskas elämä vaatii.

19Älä siis luule, että saastaisen lihan syöminen on meille vähäinen synti.

205. Moos. 27:26; Matt. 5:19; Gal. 3:10; Jaak. 2:10Lainrikkomus on aina yhtä raskas, syyllistyimmepä siihen pienessä tai suuressa asiassa,

21koska kummassakin tapauksessa laki tulee häväistyksi samalla tavoin.

22»Sinä puhut ivallisesti meidän filosofiastamme, aivan kuin me sitä seuratessamme olisimme järkeä vailla.

23Toisin kuitenkin on: Se opettaa meille kohtuullisuutta, niin että me pidämme kurissa kaikki nautinnot ja himot, ja se harjaannuttaa meitä rohkeuteen, niin että olemme valmiit kestämään mitä tahansa tuskaa.

24Se kasvattaa oikeudenmukaisuuteen, niin että mielialastamme riippumatta toimimme aina tasapuolisesti, ja se opettaa meille hurskautta, niin että kunnioittavasti palvelemme Jumalaamme, ainoaa todellista jumalaa.

25»Tästä syystä emme syö saastaista ruokaa. Me uskomme, että lakimme on Jumalan säätämä, ja tiedämme myös, että hän, koko maailman luoja, on ajatellut meidän parastamme säätäessään lain luonnonmukaiseksi.

263. Moos. 11:1–23,41,42Hän on kehottanut meitä syömään sellaista, mikä meille luonnostaan sopii, mutta kieltänyt syömästä sellaista lihaa, joka ei meille sovi.

27On tyrannimaista pakottaa meitä rikkomaan lakia, ja tyrannimaista on myös pakottaa meitä syömään, jotta saisit pilkallisesti nauraa meidän syödessämme tuota inhottavaa, saastaista ruokaa.

28»Minulle sinä et pääse nauramaan.

292. Moos. 24:3,7Esi-isämme lupasivat noudattaa lakia, enkä minä aio rikkoa heidän pyhää valaansa,

30en vaikka kaivaisit silmät päästäni ja kärventäisit sisukseni.

31En minä ole niin vanha ja heikko, ettei uskomme saisi järkeäni toimimaan kuin nuoruuteni päivinä.

32Pane kidutuspyörä valmiiksi, lietso rovio kunnon roihuun!

33En minä niin paljon sääli korkeaa ikääni, että ehdoin tahdoin rikkoisin isieni lakia.

34Gal. 3:24En petä sinua, laki, minun kasvattajani, en luovu sinusta, rakas itsehillintä,

35en tuota häpeää sinulle, viisas järki, enkä kiellä sinua, kunnioitettu pappeus ja laintieto!

36»Kuningas! Et sinä pysty saastuttamaan vanhaa, kunnianarvoisaa suutani etkä korkeaa ikääni, johon olen tullut elämällä lakimme mukaan.

371. Moos. 15:15Minä menen puhtaana isieni luo; en pelkää, vaikka pakkotoimillasi veisit minulta hengen.

38Tyrannisoi jumalattomia mielesi mukaan – minun järkeäni ja ajatuksiani oikeasta uskosta sinä et hallitse, et sanoilla etkä teoilla!»