1Kaikkialla, minne tämä määräys saapui, pakanat riemuitsivat suureen ääneen ja panivat pystyyn juhlia julkisin varoin. Vihamielisyys, jota pitkään oli haudottu sisimmässä, tuli nyt avoimesti ilmi.
2 ja kuljetus oli näin hoidettu kuninkaan määräyksen mukaisesti, kuningas käski viedä heidät kaupungin edustalla olevalle kilpa-ajoradalle. Se oli valtavan laaja kenttä ja sopi erinomaisesti paikaksi, jonne juutalaiset pantiin kaikkien kaupunkiin tulevien ja sieltä maaseudulle lähtevien nähtäville: siellä he eivät voineet olla missään tekemisissä kuninkaan miesten kanssa, eivätkä he myöskään voineet väittää olevansa Aleksandriasta.
12Kun juutalaiset oli viety kentälle, Ptolemaios kuuli, että kaupungista tuli sinne vähän väliä salaa heidän maanmiehiään, jotka itkivät ja valittivat veljiensä kurjaa kohtaloa.
13Silloin hän suuttui ja määräsi, että kaupungista tulleita oli kohdeltava aivan samalla tavoin kuin muitakin juutalaisia eikä heitä pitäisi säästää yhdeltäkään näille kuuluvalta rangaistukselta.
143. Makk. 2:28Kaikki juutalaiset oli myös rekisteröitävä henkilö henkilöltä – ei enää sitä ankaraa pakkotyötä varten, josta edellä mainittiin, vaan sitä varten, että heitä kidutettaisiin hänen käskynsä mukaisesti ja että heidät sitten lopullisesti hävitettäisiin yhdessä päivässä.
15Juutalaisia alettiinkin kiireesti viedä kirjoihin, ja työ tehtiin tunnollisesti ja tarkkaan. Aina auringon noustessa aloitettiin ja auringon laskiessa lopetettiin, mutta loppuun ei päästy, vaikka työtä tehtiin neljäkymmentä päivää.
16 Ps. 115:4–8; Jes. 44:9–20; Viis. 15:15; Jer. k. Kuningas oli kaiken aikaa mitä parhaimmalla tuulella. Hänen sydämensä oli harhautunut kauas totuudesta, ja hän järjesti pitoja kaikkien epäjumaliensa kunniaksi, ylisti saastaisella suullaan noita mykkiä kuvia, joista ei ollut auttamaan ketään eikä puhumaan, ja herjasi Korkeinta Jumalaa.
17Noiden mainittujen päivien kuluttua kirjurit ilmoittivat hänelle, etteivät he kyenneet viemään rekisteröintiä loppuun, koska juutalaisia oli niin valtavan paljon.
18Heitä oli vielä suuret määrät maaseudulla, osa kotonaan, osa kuljetuksessa, eikä asiaa saataisi selvitetyksi edes Egyptin kaikkien käskynhaltijoiden voimin.
19Kuningas kovisteli kirjureita ankarasti ja väitti, että he olivat ottaneet lahjuksia ja auttaneet juutalaisia pakenemaan. Kirjurit saivat hänet kuitenkin vakuuttumaan asiasta,
20kun he todisteita esittämällä osoittivat, että heiltä olivat sekä papyrusarkit että kirjoitusvälineet loppuneet.
21Tämän oli saanut aikaan kaikkivoipa Kaitselmus, joka taivaasta auttoi juutalaisia.
Who We AreWhat We EelieveWhat We Do
2025 by iamachristian.org,Inc All rights reserved.
