Tobitin kirja 3 - Bible 1992（FB92）

Tobitin ensimmäinen rukous

1Murhe täytti mieleni, ja minä valitin ja itkin. Vaikerrukseni lomassa rukoilin näin:

2– Herra, sinä olet oikeamielinen,

kaikki sinun tekosi ovat oikeita,

kaikki sinun tiesi ovat armon ja totuuden teitä.

Sinä jaat oikeutta ikuisesti.

3 , joutui hänkin kuuntelemaan isänsä palvelustyttöjen solvauksia.

8Hänet oli näet annettu vaimoksi jo seitsemälle miehelle, ja paha henki Asmodaios oli joka kerta tappanut miehen, ennen kuin tämä oli ollut Saaran kanssa sillä tavoin kuin mies on naisen kanssa. Eräs palvelustyttö sanoi hänelle: »Itse sinä miehesi tapoit! Sinut on naitettu jo seitsemälle miehelle, mutta yksikään heistä ei ole ehtinyt antaa sinulle nimeään.

9Miksi purat meihin pettymystäsi siitä, että miehesi ovat kuolleet? Menisit sinne missä hekin ovat! Silloin meidän ei tarvitsisi koskaan nähdä poikaasi eikä tytärtäsi.»

Saaran rukous

10Saara tuli tytön sanoista murheelliseksi ja purskahti itkuun. Hän päätti hirttäytyä ja nousi sitä varten isänsä talon kattohuoneeseen, mutta harkitessaan vielä asiaa hän ajatteli: »Ikinä ei saa käydä niin, että isääni pilkataan ja hänelle sanotaan: ’Sinulla oli yksi ainoa, rakas tytär, ja hänkin meni kärsimystensä takia hirteen.’ Jos sen teen, murran vanhan isäni sydämen ja syöksen hänet tuonelaan. Parempi on, etten hirttäydy vaan pyydän Herralta, että saisin kuolla. Pääsisin pois kuulemasta pilkkaa.»

11 ja vapauttaa hänet pahasta hengestä Asmodaioksesta. Tobian näet kuului naida Saara; lähisukulaisena hän oli muiden tätä tavoittelevien miesten edellä.

Samalla hetkellä, kun Tobit palasi pihalta taloonsa, Saara, Raguelin tytär, laskeutui kattohuoneesta.