1 Sen kerrottiin olevan kuuluisa rikkauksistaan, hopeasta ja kullasta,
2.
17Kun Lysias sai tietää, että kuningas oli kuollut, hän asetti tämän tilalle hallitsijaksi kuninkaan pojan Antiokhoksen, jota hän oli lapsesta pitäen kasvattanut, ja antoi hänelle nimen Eupator.
Juudas piirittää Jerusalemin linnoitusta18 . Ampumatorneja ja muita piirityslaitteita alettiin rakentaa.
21Jotkut piiritetyistä pääsivät kuitenkin livahtamaan saartorenkaan läpi. Heihin liittyi muutamia israelilaisluopioita.
22Yhdessä he menivät kuninkaan puheille, ja luopiot sanoivat: »Kuinka kauan vielä aiot viivytellä? Koska otat oikeuden käsiisi ja kostat veljiemme puolesta?
23Me palvelimme ilomielin isääsi, toimimme hänen käskyjensä mukaan ja tottelimme hänen määräyksiään.
24Tämän vuoksi omat maanmiehemme ovat kääntyneet meitä vastaan. He tappavat kaikki meikäläiset, jotka kiinni saavat, ja ryöstävät omaisuutemme.
25Eikä siinä kaikki: meidän lisäksemme he ovat hyökänneet myös naapurikansojen kimppuun.
26Parastaikaa he ovat asemissa Jerusalemin linnoituksen ympärillä ja aikovat vallata sen. He ovat myös linnoittaneet temppelin ja Bet-Surin.
27Jos sinä et heti pane heitä aisoihin, he tekevät jotakin vielä pahempaa etkä sinä enää pysty estämään heitä.»
Kuninkaan armeija lähtee Juudeaan28Kun kuningas kuuli tämän, hän vihastui. Hän kutsui koolle kaikki ylimmät päällikkönsä, sekä jalkaväen että ratsuväen komentajat,
29ja heidän joukkoihinsa liittyi myös muiden valtakuntien ja meren saarten palkkajoukkoja.
30Hänen armeijassaan oli kaikkiaan satatuhatta jalkamiestä, kaksikymmentätuhatta ratsumiestä ja kolmekymmentäkaksi koulutettua sotanorsua.
31, lähelle kuninkaan leiriä.
33Heti seuraavana aamuna kuningas ryhtyi vastatoimiin ja komensi joukkonsa Bet-Sakarjaan vievälle tielle. Sotatorvien soidessa armeija asettui taistelujärjestykseen.
34 , lisänimeltään Avaran, näki silloin norsun, joka oli suojattu kuninkaallisella panssarilla, ja kun se vielä oli toisia norsuja suurempikin, hän arveli kuninkaan itsensä olevan sen selässä.
44Niinpä hän pani henkensä alttiiksi pelastaakseen kansansa ja saadakseen ikuisen maineen.
45Hän juoksi rohkeasti eläintä kohti, tunkeutui vihollisen rivien keskelle ja tappoi miehiä molemmin puolin, niin että rivit repesivät hänen edestään.
46Hän sukelsi norsun alle, työnsi alta päin aseensa siihen ja tappoi sen, mutta eläin lysähti hänen päälleen ja hän kuoli.
47Huomatessaan, kuinka vahva kuninkaan armeija oli ja kuinka järjestyneesti se liikkui, israelilaiset katsoivat parhaaksi vetäytyä sen tieltä.
Temppeliä piiritetään48Antiokhoksen joukot lähtivät nyt kohti Jerusalemia jatkaakseen taistelua siellä, ja kuningas asetti ne leiriin niin, että ne uhkasivat Siionin vuorta ja koko Juudeaa.
49Bet-Surin asukkaiden kanssa hän teki rauhan. Heidän oli lähdettävä kaupungista, sillä vähäisillä ruokavaroillaan he eivät olisi enää kestäneet piiritystä; silloin näet oli sapattivuosi.
50Kuningas otti Bet-Surin haltuunsa ja asetti sinne oman varusväkensä.
51Tämän jälkeen Antiokhos piiritti temppeliä pitkän aikaa. Hän pystytti sen ympärille ampumatorneja ja muita rakennelmia sekä heittokoneita, jotka sinkosivat kiviä, tulipalloja, nuolia ja keihäitä.
52Piiritetytkin rakensivat omia laitteitaan vihollisen koneita vastaan, ja taistelut jatkuivat kauan.
53Temppelin puolustajilta loppuivat kuitenkin elintarvikkeet, koska silloin oli meneillään seitsemän vuoden välein vietettävä sapattivuosi ja loput ruokavarat oli annettu niille, jotka oli vieraiden kansojen keskeltä tuotu Juudeaan.
54Temppeliin jäi viimein vain kourallinen miehiä, sillä useimmat eivät kestäneet nälkää vaan lähtivät kukin omille kotisijoilleen.
Antiokhos ja israelilaiset sopivat rauhasta55Lysias oli tällä välin saanut tietoja Filippoksesta, jonka kuningas Antiokhos ennen kuolemaansa oli määrännyt kasvattamaan poikansa Antiokhoksen uudeksi kuninkaaksi.
56Filippos oli tuonut kuninkaan sotajoukot takaisin Persiasta ja Meediasta ja aikoi nyt ottaa vallan käsiinsä.
572. Makk. 11:13–15Niinpä Lysias ryhtyi kiirehtimään Jerusalemista lähtöä ja sanoi kuninkaalle, päälliköille ja muille paikalla oleville: »Meidän tilanteemme käy päivä päivältä huonommaksi. Ruokavarat ovat vähissä, ja paikka, jota piiritämme, on vahvasti linnoitettu. Sitä paitsi meidän täytyy ajatella koko valtakunnan hallintoa.
58Tehdään rauha, lyödään kättä noiden ihmisten ja koko heidän kansansa kanssa.
59Annetaan heidän seurata lakejaan entiseen tapaan. Juuri sen takiahan, että me kumosimme heidän lakinsa, he vihastuivat ja tekivät kaiken tämän.»
60Ehdotus miellytti kuningasta ja sotapäälliköitä, ja Lysias lähetti miehiä tarjoamaan piiritetyille rauhaa. Israelilaiset hyväksyivät tarjouksen,
61ja kuninkaan ja päälliköiden vahvistettua valallaan asian he tulivat ulos linnoituksesta.
62Kuningas meni nyt Siionin vuorelle, mutta kun hän näki, kuinka lujat varustukset siellä oli, hän rikkoi vannomansa valan ja käski purkaa koko ympärysmuurin.
63Sitten hän lähti kiireesti matkaan ja palasi Antiokiaan. Huomattuaan, että kaupunki oli Filippoksen hallussa, hän ryhtyi hyökkäykseen ja valtasi kaupungin.
Who We AreWhat We EelieveWhat We Do
2025 by iamachristian.org,Inc All rights reserved.
