4 Mordokai sanoi:
»Tämä kaikki on lähtöisin Jumalasta.
5 Minä muistan, kuinka unessa näin nämä tapahtumat, eikä yksikään niistä ole jäänyt toteutumatta.
6 »Oli pieni lähde, josta tuli virta, tuli valo ja aurinko ja vesien paljous. Virta on Ester, jonka kuningas otti puolisokseen ja kuningattarekseen.
7 Ne kaksi lohikäärmettä olemme minä ja Haman,
8 ja ne, jotka yhdistivät voimansa tuhotakseen juutalaiset heidän muistoaan myöten, ovat toiset kansat.
9 Mutta minun kansani on Israel. Se huusi avuksi Jumalaa ja pelastui. Herra pelasti kansansa, hän auttoi meidät näistä onnettomuuksista ja teki nämä suuret tunnusteot ja ihmeet, jollaisia eivät muut kansat ole saaneet kokea.
10 »Jumala oli säätänyt kaksi arpaosaa: toisen omalle kansalleen, toisen kaikille muille kansoille.
11 Nämä arvat lankesivat määräaikanaan, sinä päivänä, josta Jumalan edessä tuli toisten kansojen tuomion päivä.
12 Mutta Jumala muisti kansaansa ja vahvisti arpaosansa oikeuden.
13 »Molempia päiviä, adar-kuun neljättätoista ja viidettätoista, tulee hänen kansansa Israelin viettää iloiten ja riemuiten. Niille juhlille tulee kansan kokoontua joka vuosi sukupolvesta sukupolveen.»
Jälkisanat14 Ptolemaioksen ja Kleopatran neljäntenä hallitusvuotena toivat Dositeos, joka sanoi olevansa pappi ja leeviläinen, ja hänen poikansa Ptolemaios edellä mainitun kirjeen Egyptiin. He sanoivat, että se koskee purim-juhlaa ja että sen on kääntänyt jerusalemilainen Lysimakhos, Ptolemaioksen poika.
Who We AreWhat We EelieveWhat We Do
2025 by iamachristian.org,Inc All rights reserved.
