1 päässä Jerusalemista, ja hyökkäsi rajusti sitä vastaan.
6Kun Makkabilainen ja hänen miehensä saivat tietää, että Lysias piiritti heidän linnoituksiaan, he kääntyivät yhdessä koko kansan kanssa Herran puoleen, itkivät ja valittivat ja pyysivät, että hän lähettäisi hyvän enkelin pelastamaan Israelin.
7Sitten Makkabilainen tarttui itse ensimmäisenä aseisiin ja kehotti muita uhmaamaan vaaroja hänen kanssaan ja rientämään veljiensä avuksi. Kohta he kaikki jo lähtivätkin päättäväisesti matkaan.
8 selkoa kaikista niistä asioista, jotka edellyttävät hänen hyväksyntäänsä, ja omaan toimivaltaani kuuluvissa asioissa olen myöntynyt ehdotuksiinne.
19Jos te edelleenkin suhtaudutte myötämielisesti kuninkaan hallintoon, minä puolestani pyrin edistämään teidän etujanne.
20Yksityiskohdista olen kehottanut näitä miehiänne ja omaa väkeäni neuvottelemaan teidän kanssanne.
21Voikaa hyvin. Vuonna 148, kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä Korintin Zeuksen kuuta.»
22Kuninkaan kirje kuului näin:
»Kuningas Antiokhos tervehtii veljeään Lysiasta.
23Kun isäni nyt on siirtynyt jumalten luo, minä tahdon, että valtakuntani alamaiset saavat kenenkään häiritsemättä hoitaa omia asioitaan.
24Olen kuullut, että juutalaiset eivät ole hyväksyneet kreikkalaisia tapoja, jotka isäni halusi vakiinnuttaa, vaan pitävät omaa elämäntapaansa parempana ja pyytävät, että heidän annettaisiin noudattaa omia lakejaan.
25Tämänkin kansan on mielestäni saatava elää rauhallisissa oloissa, ja siksi olen päättänyt, että he saavat temppelinsä taas omaan käyttöönsä ja voivat järjestää olonsa esi-isiensä tapojen mukaan.
26Lähettänet siis heille viestin ja tarjoat sovinnon kättä. Kun he tietävät, kuinka suopeasti heihin suhtaudun, he ovat tyytyväisiä ja elävät hyvillä mielin omien tapojensa mukaan.»
27Kansalle kuningas kirjoitti tällaisen kirjeen:
»Kuningas Antiokhos tervehtii vanhinten neuvostoa ja muita juutalaisia.
28Jos voitte hyvin, on kaikki kuten toivon. Itsekin olen hyvissä voimissa.
29»
34Roomalaisetkin lähettivät juutalaisille kirjeen. He sanoivat siinä näin:
»Quintus Memmius ja Titus Manius, Rooman lähettiläät, tervehtivät juutalaisten kansaa.
35Ne etuudet, jotka kuninkaan sukulainen Lysias on teille myöntänyt, saavat meidänkin hyväksyntämme.
36Niitä asioita, jotka hän päätti antaa kuninkaan ratkaistaviksi, teidän tulisi nyt ensin käsitellä omassa keskuudessanne; lähettäkää sitten heti joku tuomaan tietoa, jotta voimme perehtyä asiaan ja olla teille hyödyksi. Olemme nimittäin juuri lähdössä Antiokiaan.
37Lähettäkää siis pikimmiten sanantuojia, jotta mekin saisimme tietää, millä kannalla olette.
38Voikaa hyvin. Vuonna 148, viidentenätoista päivänä ksanthikos-kuuta.»
Who We AreWhat We EelieveWhat We Do
2025 by iamachristian.org,Inc All rights reserved.
