Toinen makkabilaiskirja 9 - Bible 1992（FB92）

Antiokhos saa rangaistuksensa

1Tuohon aikaan Antiokhos oli palaamassa Persiasta, ja hänen joukkonsa olivat täydessä epäjärjestyksessä.

2Hän näet oli mennyt Persepolis-nimiseen kaupunkiin ryöstääkseen sen temppelin ja ottaakseen kaupungin haltuunsa, mutta siellä oli syntynyt levottomuuksia ja asukkaat olivat tarttuneet aseisiin. Taistelu oli kääntynyt kaupunkilaisten voitoksi: he olivat ajaneet hyökkääjät pakoon, ja Antiokhos oli joutunut lähtemään häpeälliselle paluumarssille.

3Ekbatanan lähistölle ehdittyään kuningas sai tietää, mitä Nikanorille ja Timoteoksen joukoille oli tapahtunut.

4Hän joutui raivosta suunniltaan ja päätti maksattaa juutalaisilla senkin nöyryytyksen, jonka takaa-ajajat olivat hänelle aiheuttaneet. Hän käski vaunumiehensä ajaa pysähtymättä perille asti. Mutta taivaan tuomio kulki hänen vierellään.

Antiokhos sanoi korskeasti: »Kun tulen Jerusalemiin, teen siitä juutalaisten hautausmaan.»

5Mutta Herra, Israelin Jumala, joka näkee kaiken, löi häneen vaivan, joka ei ollut nähtävissä eikä parannettavissa. Hän oli tuskin saanut lausutuksi nuo sanat, kun hänen sisuksiinsa iski hellittämätön kipu ja hänen ruumiinsa oli kuin tulessa.

6Tämä olikin aivan oikein tuolle miehelle, joka itse oli piinannut muiden sisuksia toinen toistaan kauheammilla kidutustavoilla.

7Se ei kuitenkaan vienyt hänen röyhkeyttään, päinvastoin: hän käyttäytyi entistäkin korskeammin, lietsoi itseään raivoon juutalaisia vastaan ja käski jouduttaa matkantekoa. Mutta hevosten kiitäessä eteenpäin hän putosi päistikkaa vaunuista, ja törmäys oli niin raju, että kaikki hänen jäsenensä murskaantuivat.

8 Näin hän teki,

24jotta kansa tietäisi, kenelle hallintovalta oli uskottu, eikä maassa syntyisi levottomuuksia, jos sattuisi jotakin odottamatonta tai saataisiin jokin epäsuotuisa viesti.

25Otan myös huomioon lähialueiden hallitsijat ja valtakuntamme naapurit, jotka odottavat sopivaa tilaisuutta ja pitävät silmällä, miten tilanne kehittyy.

»Niinpä määrään, että minua seuraa kuninkaana poikani Antiokhos, jonka jo usein lähtiessäni ylänköjen maakuntiin olen uskonut teidän hoiviinne ja jota olen monille teistä suositellut. Hänelle itselleen olen kirjoittanut toisen kirjeen, jonka liitän tämän oheen.

26»Pyydän nyt hartaasti, että pitäisitte mielessänne kaiken sen hyvän, mitä minä olen teille yleisesti ja yksityisesti tehnyt, ja suhtautuisitte poikaani yhtä ystävällisesti kuin olette minuun suhtautuneet.

27Olen varma siitä, että hän minun esimerkkiäni seuraten kohtelee teitä lempeästi ja hyväntahtoisesti.»

28 , joka oli hänen läheinen ystävänsä, toi ruumiin kotiin mutta lähti saman tien Egyptiin Ptolemaios Filometorin luo, koska pelkäsi Antiokhoksen poikaa.