1Mattatian poika Juudas, lisänimeltään Makkabilainen, otti nyt isänsä paikan.
2Kaikki hänen veljensä tukivat häntä, samoin hänen isänsä kannattajat, ja he taistelivat intomielisesti Israelin kansan puolesta.
3Hän teki kansastaan laajalti maineikkaan.
Hän oli kuin jättiläinen rintapanssarissaan,
kaikkiin varusteisiinsa vyöttäytyneenä.
Hän johti miehet sotakentille,
hänen miekassaan oli taistelijoiden turva.
4 kokosi riveihinsä vierasmaalaisia ja suuren joukon Samarian miehiä käydäkseen taisteluun israelilaisia vastaan.
11Kun Juudas sai tietää tästä, hän lähti Apolloniosta vastaan, löi tämän joukot ja tappoi hänet. Viholliselta kaatui paljon sotilaita, ja eloon jääneet lähtivät pakoon.
12.
25Juudasta ja hänen veljiään pelättiin nyt entistä enemmän, ja kaikki naapurikansat olivat kauhuissaan.
26, kunnes hän palaisi.
34Kuningas jätti Lysiaksen käyttöön puolet armeijasta ja sotanorsut ja antoi hänelle ohjeet kaikesta, minkä oli suunnitellut tehtäväksi. Juudean ja Jerusalemin asukkaista hän määräsi,
35että heitä vastaan tuli lähettää sotajoukko. Israelin mahti oli murskattava ja Jerusalemista oli tuhottava viimeisetkin ihmiset, heidän muistoaan myöten.
36Kaikkialle maahan tuli sijoittaa vierasmaalaisia, ja koko alue tuli jakaa arvalla näiden kesken.
37Kuningas otti mukaansa toisen puolen armeijasta ja lähti vuonna 147 Antiokiasta, joka oli hänen valtakuntansa pääkaupunki. Hänen joukkonsa ylittivät Eufratin ja jatkoivat marssiaan ylänköalueiden halki.
Nikanor ja Gorgias hyökkäävät Juudeaan38
42Kun Juudas ja hänen veljensä näkivät joukkojen asettuvan heidän alueelleen, he tajusivat, että tilanne oli äärimmäisen vakava. He saivat myös tietää, että kuningas oli käskenyt tuhota israelilaiset viimeistä myöten.
43Silloin he sanoivat toisilleen: »Meidän täytyy ryhtyä taisteluun kansamme ja temppelimme puolesta, muutoin koko kansamme tuhotaan.»
44Kaikki kutsuttiin koolle valmistautumaan taisteluun ja rukoilemaan armoa ja laupeutta.
45 säädetyn ajan.
50He kohottivat katseensa taivasta kohti ja huusivat: »Mitä me kaikelle tälle teemme? Minne me viemme nämä miehet?
51Sinun pyhäkkösi on tallattu ja tahrattu, ja pappiesi elämä on pelkkää murhetta ja nöyryytystä.
52Ps. 2:1,2Nyt pakanat ovat koonneet joukkonsa meitä vastaan ja aikovat tuhota meidät – sinä tiedät, mitä heillä on mielessään.
53Kuinka me voimme pitää puoliamme, kun he hyökkäävät, ellet sinä auta meitä?»
544. Moos. 10:1–10He puhalsivat torviin ja huusivat yhteen ääneen.
55Tämän jälkeen Juudas valitsi kansasta miehet johtamaan tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen miehen joukkoja.
565. Moos. 20:1–9Niitä, jotka olivat juuri rakentaneet talon, kihlanneet morsiamen tai istuttaneet viinitarhan, samoin niitä, jotka olivat pelokkaita, hän kehotti palaamaan kotiin, niin kuin laki määrää.
57Juudaksen joukot lähtivät liikkeelle ja ryhmittyivät Emmauksen eteläpuolelle.
58»Varustautukaa taisteluun», Juudas sanoi. »Varhain aamulla me hyökkäämme noita pakanoita vastaan, ja teidän on oltava valmiina ja taistelumielellä. He ovat tuoneet joukkonsa tänne tuhotakseen meidät ja temppelimme.
59Est. 8:6Parempi meidän on kaatua taistelussa kuin katsella kansamme ja temppelimme tuhoa.
602. Sam. 10:12; 1. Aik. 19:13; Matt. 6:10Tapahtukoon taivaan tahto.»
Who We AreWhat We EelieveWhat We Do
2025 by iamachristian.org,Inc All rights reserved.
