Toinen makkabilaiskirja 5 - Bible 1992（FB92）

Jasonin onneton loppu

1Tuohon aikaan Antiokhos lähti toiselle sotaretkelleen Egyptiin.

2Kaikkialla Jerusalemissa nähtiin silloin näkyjä melkein neljänkymmenen päivän ajan: Taivaan halki karautti ratsumiehiä osasto osaston perään. Heillä oli täysi taisteluvarustus ja kullalla kirjaillut vaatteet;

3miekat välkehtivät, ratsuväenosastoja järjestettiin rynnäkköön, hyökättiin milloin tältä, milloin tuolta puolen, kilvet aaltoilivat ja keihäitä oli vieri vieressä, ilmassa viuhui nuolia, ja kultakoristeet ja kaikenlaiset haarniskat leimusivat tulta.

4Kaikki rukoilivat, että nämä näyt olisivat hyvä enne.

5Pian alettiin huhuta, että Antiokhos olisi saanut surmansa. Tämän väärän tiedon saatuaan Jason kokosi toistatuhatta miestä ja hyökkäsi yllättäen Jerusalemiin. Hän ajoi muurilla olleet sotilaat vartiopaikoiltaan ja otti ennen pitkää kaupungin haltuunsa, ja Menelaoksen oli paettava linnoitukseen.

6Jason tappoi säälittä oman kaupunkinsa väkeä. Hän ei ymmärtänyt, että omien maanmiesten lyöminen on tappioista suurin; hän luuli panneensa polvilleen vihollisensa, mutta nujersikin oman kansansa.

7Valtaan Jason ei kuitenkaan päässyt. Petos toi hänelle pelkkää häpeää, ja hän joutui taas pakenemaan Ammanitiksen alueelle.

8Vielä surkeammaksi kääntyi hänen elämänsä loppu. Aretas, arabialaisten kuningas, otti hänet vangiksi, ja pakoon päästyään hän kiersi kaupungista kaupunkiin, koska kaikki vainosivat, vihasivat ja inhosivat häntä – olihan hän raskaasti rikkonut lakia ja teurastanut oman maansa väkeä. Lopulta hän ajautui Egyptiin

9ja lähti sieltä laivalla Spartaan, koska toivoi saavansa maasta turvapaikan kansojen sukulaisuuden perusteella. Mies, joka oli karkottanut monet isänmaastaan, kuoli itse vieraana vieraalla maalla.

10Hän oli jättänyt joukoittain kuolleita lojumaan hautaamattomina, ja nyt hän jäi itse tyystin vaille suruväkeä ja hautajaismenoja eikä päässyt esi-isiensä hautaan.

Antiokhos ryöstää temppelin

11Kun kuningas sai tietää näistä tapahtumista, hän luuli Juudean nousseen kapinaan ja lähti Egyptistä kuin raivostunut peto. Hän otti asevoimin Jerusalemin haltuunsa

12ja käski sotilaidensa säälittä tappaa kaikki tielleen sattuvat ja ottaa hengiltä jokaisen, joka pyrki kotiinsa pakoon.

13He surmasivat nuoria ja vanhoja, murhasivat naisia ja lapsia ja teurastivat nuoria tyttöjä ja sylilapsia.

14Tätä kesti kolme päivää, ja heidän uhreikseen joutui kahdeksankymmentätuhatta ihmistä. Verilöylyssä kuoli neljäkymmentätuhatta henkeä, ja ainakin yhtä monta myytiin orjiksi.

15Tämäkään ei kuninkaalle riittänyt, vaan hän julkesi tunkeutua temppeliinkin, maailman pyhimpään paikkaan. Sinne hänet opasti Menelaos, tuo mies, joka oli hylännyt lain ja pettänyt isänmaansa.

16 Andronikoksen. Lisäksi maahan jäi Menelaos, joka sorti maanmiehiään pahemmin kuin kukaan muu.

Juutalaisvihassaan

24kuningas Antiokhos lähetti maahan vielä Apollonioksen, mysialaisten päällikön, jolla oli komennossaan kaksikymmentäkaksituhatta miestä, ja käski tappaa kaikki asekuntoiset miehet ja myydä naiset ja lapset orjiksi.

25