1Jonkin ajan kuluttua, vehnänkorjuun aikaan, Simson lähti käymään vaimonsa luona ja otti tuomisiksi mukaansa nuoren pukin. Hän sanoi vaimonsa isälle: »Tahtoisin mennä vaimoni luo.» Mutta vaimon isä ei päästänyt häntä
2 seudulle.
10Juudan miehet kysyivät: »Miksi hyökkäätte meitä vastaan?» Filistealaiset vastasivat: »Olemme tulleet ottamaan Simsonin vangiksi tehdäksemme hänelle, niin kuin hän teki meille.»
11Silloin kolmetuhatta Juudan heimon miestä lähti Etamin kallioille. He tulivat Simsonin luolalle ja sanoivat: »Sinähän tiedät, että filistealaiset pitävät meitä vallassaan. Miksi teit meille tämän?» Simson vastasi: »Minä tein heille, niin kuin he tekivät minulle.»
12Miehet sanoivat: »Olemme tulleet vangitsemaan sinut ja luovuttamaan sinut filistealaisille.» Simson sanoi heille: »Vannokaa, ettette itse lyö minua hengiltä.»
13He vastasivat: »Emme me sinua tapa. Me vain sidomme sinut ja luovutamme sinut heille.» He sitoivat hänet kahdella vastapunotulla köydellä ja veivät hänet mukanaan.
14
18Simsonia alkoi kovasti janottaa. Hän huusi avukseen Herraa ja sanoi: »Sinä olet antanut tämän suuren voiton minulle, palvelijallesi, mutta nyt minä kuolen janoon ja joudun ympärileikkaamattomien käsiin.»
19Silloin Jumala avasi Lehin notkoon lähteen, josta tuli vettä. Simson joi, ja hänen voimansa palasivat. Siitä paikka sai nimen En-Kore, ja se on Lehissä vielä tänäkin päivänä.
20Simson oli Israelissa tuomarina kaksikymmentä vuotta filistealaisvallan aikaan.
Who We AreWhat We EelieveWhat We Do
2025 by iamachristian.org,Inc All rights reserved.
